Viime syksynä tehtiin ylijäämä kivistä yrttipenkki. Kivinen siksi, että - no ensinnäkin niitä kiviä oli yli ja toisaalta aateltiin, että se sitten lämpeää keväällä aikaisin. Viikolla saatiin viimein kylvettyä sinne siemeniä ja ruohosipulikin on jo matkalla vanhempieni luota.
Kylttejä tein muutaman lisää, täällä lisää niistä. Katsotaan mitä sieltä nousee :)
lauantai 28. toukokuuta 2016
sunnuntai 15. toukokuuta 2016
Nopan askartelua ja pelailua
Tytär pyyteli pelailemaan yhtä lautapeliä. Lupauduin pelikaveriksi kunhan rakennetaan noppa ensiksi. Tytär suistui sopimuksella, jossa pelataan lautapeliä vähintään yhtäkauan kuin rakennetaan noppaa.
Italiassa opettajat ovat kehittäneet nopan rakenteluun nopean tavan (arduino). Itselläni on uuden karhea arduino UNO, jota väitetään luotettavaksi. Toki laitteella voi tehdä kaikkea muutakin...
Eli joo, näinhän se on, insinöörin lapset joutuu kärsimään kaikenmaailman hullutuksista ja niin tälläkin kertaa.
Ensin kytkimme kytkentäalustaan lamput (Ledit), niille sopivat etuvastukset (rajoittavat virran määrän sopivaksi), muutaman hyppylangan (jotta virta liikkuu minne halutaan) ja katkaisijan. Ohjeet olivat mukana aloituspaketissa. Ehdotin kyllä tyttärelleni jotain tärähdykseen reagoivaa, mutta tosiaan kiirehän tässä oli pelaamaan. Rakenteluun hurahti aikaa ainakin 15 minuuttia. No mutta ensikertaa kun tekee, niin ottaahan se oman aikansa :) Mutta toisaalta ilman Italian opettajakaartia ja tätä ihanaa arduinoa olisi helposti mennyt useampi päivä.
No mutta tässä ei ollut vielä koko tarina. Seuraavaksi piti tehdä itse arduinon ohjelmointi (käytännössä mikrokontrollerin). No tottakai Italiassa tämäkin asia oli tehty loppuun kuin Ferrari ja homma kävi vauhdilla. Muutamaa malliesimerkkiä muuttamalla saatiin noin 15 min valmiiksi koodi, joka ladattiin USB-johdolla arduinolle.
No mitä kuvassa tapahtuu. Sormen alla olevaa katkasijaa on painettu jo kerran, ja noppa on arponut luvun 2. Eli toiminta menee niin, että sininen (1. lamppu) on numero yksi, keltainen (2. lamppu) on kaksi ja punainen (3. lamppu) on neljä. Jos palaa useampi lamppu samaan aikaan, niin lasketaan niiden summa. Eli punainen ja keltainen samaan aikaan palaessa tarkoitaa lukua 6. Eli tässä oli vielä pieni jekku sisällä....tytär oppi vahingossa binääriluvut:) (desimaali 6 = binääri 110).
Pelailut meni hienosti ja tauolla koodattiin vielä valojen vilkutus napin painamisen ajaksi. Verkkokaupasta.com ja monesta muustakin kaupasta näitä paketteja saa 100e hintaan. Paketissa on paljon osia ja valmiita rakennusprojekteja. Lisäksi tarvitaan englannin kielen taitoa ja joku tietokoneenraato, jossa USB-liitin. Tässähän voi käydä niinkin huonosti, että lapsi oppii vielä vähän englantiakin...ihmetellen miksi ohjeet eivät olleet italiaksi..hmm. (älkää säihkähtäkö - kirjastosta löytyi suomeksi monenmonta ohjetta)
No lopuksi haluaisin tuumata kaikille ei nörteille vanhemmille, joilla on hyvin insinöörisuuntautuneita legorakentajia kotona, että viimeistään tekniikkalegoiässä arduino-ostoksille.
Italiassa opettajat ovat kehittäneet nopan rakenteluun nopean tavan (arduino). Itselläni on uuden karhea arduino UNO, jota väitetään luotettavaksi. Toki laitteella voi tehdä kaikkea muutakin...
Eli joo, näinhän se on, insinöörin lapset joutuu kärsimään kaikenmaailman hullutuksista ja niin tälläkin kertaa.
Ensin kytkimme kytkentäalustaan lamput (Ledit), niille sopivat etuvastukset (rajoittavat virran määrän sopivaksi), muutaman hyppylangan (jotta virta liikkuu minne halutaan) ja katkaisijan. Ohjeet olivat mukana aloituspaketissa. Ehdotin kyllä tyttärelleni jotain tärähdykseen reagoivaa, mutta tosiaan kiirehän tässä oli pelaamaan. Rakenteluun hurahti aikaa ainakin 15 minuuttia. No mutta ensikertaa kun tekee, niin ottaahan se oman aikansa :) Mutta toisaalta ilman Italian opettajakaartia ja tätä ihanaa arduinoa olisi helposti mennyt useampi päivä.
No mutta tässä ei ollut vielä koko tarina. Seuraavaksi piti tehdä itse arduinon ohjelmointi (käytännössä mikrokontrollerin). No tottakai Italiassa tämäkin asia oli tehty loppuun kuin Ferrari ja homma kävi vauhdilla. Muutamaa malliesimerkkiä muuttamalla saatiin noin 15 min valmiiksi koodi, joka ladattiin USB-johdolla arduinolle.
No mitä kuvassa tapahtuu. Sormen alla olevaa katkasijaa on painettu jo kerran, ja noppa on arponut luvun 2. Eli toiminta menee niin, että sininen (1. lamppu) on numero yksi, keltainen (2. lamppu) on kaksi ja punainen (3. lamppu) on neljä. Jos palaa useampi lamppu samaan aikaan, niin lasketaan niiden summa. Eli punainen ja keltainen samaan aikaan palaessa tarkoitaa lukua 6. Eli tässä oli vielä pieni jekku sisällä....tytär oppi vahingossa binääriluvut:) (desimaali 6 = binääri 110).
![]() |
| 6 silmäinen (oikeastaan kolme :D) noppa |
No lopuksi haluaisin tuumata kaikille ei nörteille vanhemmille, joilla on hyvin insinöörisuuntautuneita legorakentajia kotona, että viimeistään tekniikkalegoiässä arduino-ostoksille.
lauantai 14. toukokuuta 2016
Olutlasien etsaus
Viikko sitten Maunu esitteli meidän kaveripariskunnalle mitä kaikkea Silhouette Curiolla saa tehtyä. Jotenkin juttu ajautui sitten siihen, että kaveri pyysi kahta olutlasia, joihin olisi etsattu Tapparan logo ja teksti tämän vuotisesta Suomen mestaruudesta. Muutama viikko sitten Pääkaupunkiseudulle ajaessa pidettiin jaloittelutauko Hämeenlinnan Citymarketista. Sieltä löydettiin tosi edullisesti Bormiolin olutlaseja, jotka ostettiin jemmaan tulevia projekteja varten. En aatellu, että ne tulee näin nopeasti käyttöön, mutta hyvä niin.
Ihan ensimmäiseen yritettiin saada logoa ja tekstiä päällekkäin. Ei onnistunut lasin muodon takia. Tätä ekaa ei edes etsattu. Versio kakkonen on sekin vähän harjoittelukappaleen näköinen, mutta kolmas yritys sitten on mielestäni täydellinen. Siihen osasin kaartaa tekstiäkin sen verran, että näyttää lähes suoralta.
Näihin onnistui toi etsaus ongelmitta, vieläkin kismittää ne Ikean lasipullot ...
![]() | ||
| Hyvällä mielikuvituksella tästä näkee sen tekstin kaartumisen ekassa yrityksessä. |
Ihan ensimmäiseen yritettiin saada logoa ja tekstiä päällekkäin. Ei onnistunut lasin muodon takia. Tätä ekaa ei edes etsattu. Versio kakkonen on sekin vähän harjoittelukappaleen näköinen, mutta kolmas yritys sitten on mielestäni täydellinen. Siihen osasin kaartaa tekstiäkin sen verran, että näyttää lähes suoralta.
Näihin onnistui toi etsaus ongelmitta, vieläkin kismittää ne Ikean lasipullot ...
maanantai 9. toukokuuta 2016
Kyltit yrttipenkkiin / Labels for herbs
We bought Silhouette Curio few months ago. I found The Silhouette Challenge group from Facebook. I thought it would be good to take part in challenges, so I kind of have to get familiar with my Curio.
I missed first challenge of this year because of my studies after work. Luckily I was able to participate second one. We have a quite new house with a big garden and last autumn we made a place for herbs. In few weeks I should buy herbs there. This was great opportunity begin label making.
Finally I was able to do something special with Curio. My husband made wood label base from waste wood. I tried first sketch pens but they aren't waterproof (here in Finland rains a lot!). So I changed for pencil.
After printing with pencil I used my husbands soldering iron for burning.
I was really satisfied with these. Notice the one with aircraft which my husband did without Curio (can't imagine what kind of herb that is) ...
1. Sisters, What // 2. Small Stuff Counts // 3. Adventures in All Things Food // 4. Creative Ramblings // 5. Where The Smiles Have Been // 6. Curly Crafty Mom // 7. Architecture of a Mom // 8. Create & Babble // 9. HaberdasheryFun // 10. Coral + Mint Design Co. // 11. Designed Decor // 12. Tehtaiskö nyt? // 13. Tori Grant Designs // 14. Morena's Corner // 15. It Happens in a Blink // 16. unOriginal Mom
I missed first challenge of this year because of my studies after work. Luckily I was able to participate second one. We have a quite new house with a big garden and last autumn we made a place for herbs. In few weeks I should buy herbs there. This was great opportunity begin label making.
Finally I was able to do something special with Curio. My husband made wood label base from waste wood. I tried first sketch pens but they aren't waterproof (here in Finland rains a lot!). So I changed for pencil.
![]() |
| The ones made with sketch pen. |
After printing with pencil I used my husbands soldering iron for burning.
I was really satisfied with these. Notice the one with aircraft which my husband did without Curio (can't imagine what kind of herb that is) ...
Same in finnish. Viime talvena Curion hankinnan jälkeen löysin Facebookista Silhouette Challenge -ryhmän. Aattelin, et on hyvä osallistua haasteisiin - tulee tutustua tohon laitteeseen kunnolla, kun pitää keksiä vähän erilaisia juttuja. Vuoden eka haaste jäi koulukiireiden takia väliin, mutta tähän toiseen onneksi pystyin osallistumaan. Aiheena oli kesä.
Viime syksynä tehtiin tohon pihalle yrttipenkki ja yrttien ostaminen on kohta edessä. Lasten (ja meidän aikuistenkin) on sitten helpompi ne yrtit tunnistaa, kun on nimikyltit. Curiolla saa työstettyä vhän paksumpiakin materiaaleja, joten ihan täydellinen homma tähän. Maunu leikkeli roska puusta mulle tollaset hienot pohjat.
Ekat kaksi kokeiltiin Silhouetten omia kyniä. Ne levisivät vesitestissä, joten päädyin käyttämään lyijykynää tulostusvaiheessa. Viimeistelin kolvin kanssa polttamalla. Alimmassa kuvassa näkyy noi erot. Ruohosipuli ja minttu lyijykynän kanssa tehtyjä, persilja ja basilika tummempia, koska taustalla on tussijäljet. En tiedä mitä toi Maunu meinaa kasvattaa...
Want to Check Out More Silhouette Projects?
I've got two great Silhouette treats for you today! First off, my Silhouette Challenge buddies and I are all sharing projects on our blogs today, so peruse the projects below for a wealth of Silhouette inspiration!
Tunnisteet:
askartelu,
challenge,
Curio,
piha,
yrttipenkki
lauantai 7. toukokuuta 2016
Pyöräkatos
Muutama viikkoa sitten aloiteltiin pyöräkatoksen perustusten tekemistä . Hyödynnettiin arkipyhän ja viikonlopun välinen arkipäivä lomana ja näin pitkänä viikonloppuna saatiin pyöräkatoskin viimeisteltyä. Pyöriä katokseen ei vielä saa, tarvii vielä maat saada tasoiteltua. Kelit kyllä suosi tekemistä, saatiin maalattuakin kahteen kertaan. Kuopuskin kävi hetken sutimassa.
Katto materiaaliksi valikoitui valokate, jotta yleisilme pysyy kevyenä. Kate on uv-suojattu, joten pitäisi kestää auringossa. Suojaus on vain toisella puolella, joten pitää olla tarkkana, jos jostain saa vanhoja katteita...
Katokseen tulee tarpeeksi paljon paikkoja, ei tartte ihan niin tiukasti säilöä kuin tällä hetkellä. Helpottaa pyörän ottamistakin.
Katto materiaaliksi valikoitui valokate, jotta yleisilme pysyy kevyenä. Kate on uv-suojattu, joten pitäisi kestää auringossa. Suojaus on vain toisella puolella, joten pitää olla tarkkana, jos jostain saa vanhoja katteita...
Katokseen tulee tarpeeksi paljon paikkoja, ei tartte ihan niin tiukasti säilöä kuin tällä hetkellä. Helpottaa pyörän ottamistakin.
torstai 28. huhtikuuta 2016
Lasin etsaus
Ostettiin loppuvuodesta Silhouette Curio. Opiskeluiden vuoksi on mun askartelut jääny aika vähille, mutta toki jotain ollaan tehty. Yksi mitä yhdessä testattiin oli lasin etsaus. Ja harjoitteluhan on amatööreille, joten suoraan tietysti tuotteelle. Maunun työkaverille läksiäislahja, konjakkipullo. Olivat ostaneet porukalla pullon, joka ei ollut edes halvimmasta päästä, lähtökohtana oli vain mahdollisimman laaja lasipinta-ala, johon me voitaisiin etsata. Tajuttiin vasta jälkikäteen - paljon jälkikäteen, että miten onnekaita oltiin.
Etsaus konjakkipulloon meni tosi hyvin, ei ollut mitään ongelmia. Melkein alkoi jo leijuttamaan, miten hienoja juttua saakaan tehtyä. Kunnes sitten ostettiin Ikeasta pari lasipulloa. Ne piti olla tuliaiset. Toiseen Ninjago ja toiseen Olaf. Mikään ei sitten mennyt putkeen. Ensin terä ei leikannutkaan kalvoa niin nätisti kuin piti ja leikkasin kalvon vissiin kolmeen kertaan.
Sitten se etsaus. Eihän siitä tullut mitään. Kokeiltiin kerran. Ei annetussa ajassa tapahtunut yhtään mitään. Ihan hailukka jälki näkyi, jos pulloa käänteli oikeassa valossa. Uudelleen ja nyt annettiin mömmöt olla meidän parin tunnin hiihtoretken ajan. Jälki vähän parempi, mutta silti niin hailu, ettei sellaista voinut antaa.
Itkuhan siinä meinas tulla. Ja epätoivo. Eihän näitä asioita yleensä kovin hyvissä ajoin tehdä. Ei tälläkään kertaa. Kierrettiin paikalliset kaupat, eikä missään ollut oikein tähän kelpaavaa lasikulhoa/pulloa tai mitään. Yksi sitten kelpuutettiin ja etsattiin siihen ihan menestyksellä Ninjago ja Olaf.
![]() |
| Konjakkipulloon lasin etsaus. Pullossa oli hyvä tasainen pinta. |
Sitten se etsaus. Eihän siitä tullut mitään. Kokeiltiin kerran. Ei annetussa ajassa tapahtunut yhtään mitään. Ihan hailukka jälki näkyi, jos pulloa käänteli oikeassa valossa. Uudelleen ja nyt annettiin mömmöt olla meidän parin tunnin hiihtoretken ajan. Jälki vähän parempi, mutta silti niin hailu, ettei sellaista voinut antaa.
![]() |
| Ikean lasimaljaan etsaus ei onnistunut. Vain ääriviivat hahmottuivat heikosti. Etsaus aine ei toiminut oletetusti :( |
Tästä opittiin se, ettei niissä ohjeissa ihan turhaa lue, että kokeile pienelle alueelle ensin varsinaisen työn tekemistä...
![]() |
| Vasemmalla Ikean malja jyrsimellä tehtynä/korjattuna ja oikealla etsattu kuva. Jyrsimen jälki on paljon rosoisempaa, mutta samalla enemmän käsintehdyn näköistä. |
maanantai 25. huhtikuuta 2016
Kasvihuoneen "lasituksen" suunnittelua.
Tänään on pähkitty urakalla kasvihuoneen lasitusta. Vaihtoehtoja on monia, mutta muutama yleisesti kinasteltu: käytetyt ikkunanpokat, karkaistu lasi, polykarbonaatti ja muovikalvo.
No koska tämä meidän kasvihuone on osittain pihan koriste, niin muovikalvo on pois suljettu, mutta toki jos kasvihuonetta tekee pellonreunaan, niin miksi ei...
Vanhat ikkunan pokat poistuu laskuista, koska laskimme, että työtunnit ovat suuret niitä siiistiessä. Mutta en epäile, etteikö niistä hyviä saisi. Ennen vanhaan pokat tehtiin ydinpuusta ja tällöin käyttöikä on todella pitkä. Vanhojen ikkunoiden ongelmaksi koituu myös lapsiturvallisuus.
Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa karkaistu lasi ja polykarbonaatti! Näistä tarkempaa ajatusta alla...
1. Karkaistu lasi tarjoaa paremman sääkestävyyden, joka on toki hyvä polykarbonaatillakin (kohan ei ole kierrätettyä tavaraa ja on hyvin UV-suojattua ja paksuus on 10mm luokkaa). Pienen Googlailun jälkeen hinnatkin ovat hyvin samaa luokkaa.
2.Kirkas lasi päästää paremmin valon taimille, mutta polykarbonaatti taas hajottaa valoa paremmin, joka on tärkeää kasvien koon suurentuessa. Kirkas lasi aiheuttaa kuumia pisteitä kasvien ympäristöön ja voi näin polttaa lehtiä. Eli kirkas lasi tarvitsee verhot käytännössä kaverikseen.
3.Lämmön eristävyys on polykarbonaattilevyssä paljon parempi, josta hyötyy aina keväällä ja syksyllä. Lasi-ikkunan vieressä lehdet saattavat paleltua tai kosteus tiivistyä lehdille. Mutta toki verhot (kohdassa kaksi) auttavat lasi-ikkunaa myös pikkasen eristämään lämpöä paremmin.
4. Polykarbonaattilevyjen päihin ja sisälle kertyy levää ja se ei kestä järeitä kemikaaleja. Tästä itse ajattelen, että lasi-ikkunat olisi helpompi pitää puhtaina.
5. Ulkonäöltä kasrkaistu lasi on kaunis ja polykarbonaatti enempi tuotantolaitoksen näköinen, mutta toki muovikalvoa paljon kauniimpi.
No vielä emme ole aivan varmoja mitä valitsemme, mutta polycarbonaatin lämpö ja valon hajoavuus ovat herkullisia ominaisuuksia, mutta toisaalta lasin tyylikkyys, kauneus ja pitkäikäisyys ovat myös tärkeitä ominaisuuksia.
Ainiin yksi asia unohtui :) Lasin eri aallonpituuksien läpäisevyys. Siis kukat tarvii eri värejä ja myös kaukosäätimestä tuttua IR-valoa. Ja siis eri materiaalit päästää läpi eri aallonpituuksia. Olisi kurja omistaa kasvihuone, joka on valoisa, mutta kukat ei kasva, heh heh. No mutta seuraavan laisen käyrän löysin. Ja siis lasi pärjää hyvin ja hyvälaatuinen polykarbonaattikin on ihan hyvä. (http://www.wintergardenz.co.nz/glass-vs-poly-vs-film.html)
No koska tämä meidän kasvihuone on osittain pihan koriste, niin muovikalvo on pois suljettu, mutta toki jos kasvihuonetta tekee pellonreunaan, niin miksi ei...
Vanhat ikkunan pokat poistuu laskuista, koska laskimme, että työtunnit ovat suuret niitä siiistiessä. Mutta en epäile, etteikö niistä hyviä saisi. Ennen vanhaan pokat tehtiin ydinpuusta ja tällöin käyttöikä on todella pitkä. Vanhojen ikkunoiden ongelmaksi koituu myös lapsiturvallisuus.
Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa karkaistu lasi ja polykarbonaatti! Näistä tarkempaa ajatusta alla...
1. Karkaistu lasi tarjoaa paremman sääkestävyyden, joka on toki hyvä polykarbonaatillakin (kohan ei ole kierrätettyä tavaraa ja on hyvin UV-suojattua ja paksuus on 10mm luokkaa). Pienen Googlailun jälkeen hinnatkin ovat hyvin samaa luokkaa.
2.Kirkas lasi päästää paremmin valon taimille, mutta polykarbonaatti taas hajottaa valoa paremmin, joka on tärkeää kasvien koon suurentuessa. Kirkas lasi aiheuttaa kuumia pisteitä kasvien ympäristöön ja voi näin polttaa lehtiä. Eli kirkas lasi tarvitsee verhot käytännössä kaverikseen.
3.Lämmön eristävyys on polykarbonaattilevyssä paljon parempi, josta hyötyy aina keväällä ja syksyllä. Lasi-ikkunan vieressä lehdet saattavat paleltua tai kosteus tiivistyä lehdille. Mutta toki verhot (kohdassa kaksi) auttavat lasi-ikkunaa myös pikkasen eristämään lämpöä paremmin.
4. Polykarbonaattilevyjen päihin ja sisälle kertyy levää ja se ei kestä järeitä kemikaaleja. Tästä itse ajattelen, että lasi-ikkunat olisi helpompi pitää puhtaina.
5. Ulkonäöltä kasrkaistu lasi on kaunis ja polykarbonaatti enempi tuotantolaitoksen näköinen, mutta toki muovikalvoa paljon kauniimpi.
No vielä emme ole aivan varmoja mitä valitsemme, mutta polycarbonaatin lämpö ja valon hajoavuus ovat herkullisia ominaisuuksia, mutta toisaalta lasin tyylikkyys, kauneus ja pitkäikäisyys ovat myös tärkeitä ominaisuuksia.
Ainiin yksi asia unohtui :) Lasin eri aallonpituuksien läpäisevyys. Siis kukat tarvii eri värejä ja myös kaukosäätimestä tuttua IR-valoa. Ja siis eri materiaalit päästää läpi eri aallonpituuksia. Olisi kurja omistaa kasvihuone, joka on valoisa, mutta kukat ei kasva, heh heh. No mutta seuraavan laisen käyrän löysin. Ja siis lasi pärjää hyvin ja hyvälaatuinen polykarbonaattikin on ihan hyvä. (http://www.wintergardenz.co.nz/glass-vs-poly-vs-film.html)
![]() |
| Eri aallonpituuksien läpäisykyky. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













